Tiedotteet 2008
Huolto 2008 -seminaarissa korkeatasoiset alustajat
Huollon järjestöt hyvin edustettuina.
Helsingin maanpuolustuspiirin huollon toimiala järjesti
8.11.2008 Maanpuolustuskorkeakoululla huollon ajankohtaisia asioita reservin koulutuksen näkökulmasta käsitelleen seminaarin. Tilaisuuden alustajina toimivat puolustusvoimien, yrityselämän ja vapaaehtoisen maanpuolustuskentän eri toimijat. Seminaariin osallistui yhteensä 33 henkilöä useista huollon maanpuolustusjärjestöistä sekä pääkaupunkiseudulta että hieman kauempaakin.
Seminaarin avasi Etelä-Suomen Huoltorykmentin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Timo Vilkko. Hän käsitteli alustuksessaan puolustusvoimien johtamis- ja hallintouudistuksen vaikutuksia etenkin maavoimien huoltojärjestelmän kehittämisen näkökulmasta. Everstiluutnantti Vilkko esitteli alustuksessaan myös huollon kehittämisen osalta keskeisiä puolustusvoimien kumppanuushankkeita esimerkkinään Millog Oy, joka tuottaa maavoimille mm. ajoneuvojen ja asejärjestelmien kunnossapitopalveluita sekä normaalioloissa että mahdollisen kriisin aikana.
Valmiusyhtymässä runsaasti lääkäreitä
Sotilaslääketieteen Keskuksen kehittämispäällikkö, ylilääkäri Pekka Honkavaaran alustuksen aiheena oli valmiusprikaatien lääkintähuollon kehittäminen. Valmiusprikaatien lääkintähuoltoa ollaan vahvennettu ja lääkintäkapasiteettia on siirretty lähemmäksi taistelevia joukkoja. Valmiusprikaatissa lääkäri löytyy jo komppaniatasolta. Tästä on seurauksena, että valmiusprikaatiin sijoitetaan kolme kertaa enemmän lääkäreitä verrattuna normaaliin jääkäriprikaatiin. Asiaa ei kuitenkaan ole huomioitu vielä esim. kutsunnoissa.
Huollon tyyppikurssit alkutekijöissään
Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) valtakunnallinen koulutuspäällikkö Antti Nieminen esitteli alustuksessaan MPK:n koulutusjärjestelmän kehittämistä. Eri aselajien tyyppikurssien määrittämisestä on käyty keskusteluja mm. aselajitarkastajien kanssa mutta työ on vielä pahasti kesken. Huollon osalta hyviä yksittäisiä kursseja on olemassa mutta kurssien standardointi ja nousujohteisten koulutuskokonaisuuksien luominen on vielä tekemättä. Keskeisessä roolissa huollon tyyppikurssien kehittämisessä tulee olemaan MPK:n Päijät-Hämeen piiri, koska sen alueella Lahdessa sijaitsee puolustusvoimien huollon osaamiskeskus, Hämeen Rykmentti.
Antti Niemisen mukaan puolustusvoimat on tilannut vuodelle 2008 yhteensä 219 sotilaallista kurssia, joista 8 on huollon aselajikoulutusta. Niiden lisäksi järjestetään 24 sotilaallisia valmiuksia parantavaa huollon aselajikurssia.
Niemisen jälkeen seminaarissa alusti yrityselämää edustanut Transpoint Oy Ab:n terminaalipäällikkö Marko Sipura. Maamme suurimpaan maantiekuljetuskonserniin kuuluvalla kuljetusyrityksellä on tärkeä rooli puolustusvoimien kumppanina sekä normaalioloissa että poikkeusoloissa. Yhteistyö vaatii tarkkojen sopimusten lisäksi myös jatkuvaa suunnitelmien päivittämistä ja harjoittelua.
Vääpelikilta ry on monessa mukana
Seminaarin viimeisen alustuksen piti Helsingin maanpuolustuspiirin huollon toimialavastaava Juha Parkkonen. Hän käsitteli alustuksessaan MPK:n koulutus- ja tukiyksikköjen toimintaa sekä huollon kurssien sisältöjä ja toteutusta pääkaupunkiseudulla. Alustuksessa ilmeni, että Vääpelikilta ry on ollut mukana toteuttamassa lähes kaikkia massamme järjestettyjä puolustusvoimien tilaamia huollon aselajikursseja vuonna 2008.
Parkkonen arveli tulevaisuudessa MPK:n tuottaman huollon koulutuksen keskittyvän entistä enemmän perusyksikkötason asioihin. Puolustusvoimat saattaa vähentää mm. vääpelikurssien tilaamista, jotta koulutuksen määrä ja sisältä sekä puolustusvoimien todellinen tarve vastaisivat paremmin toisiaan. Huollon koulutusta tullaan jatkossa myös liittämään etenkin kenttälääkinnän osalta tiiviimmin osaksi jalkaväen koulutusta.
Osallistujat tyytyväisiä
Seminaari päättyi paneelikeskusteluun, jossa osallistujilla oli mahdollisuus kysyä täydentäviä kysymyksiä alustajilta. Kysymyksistä ja seminaarin palautekyselystä ilmeni, että edustettuina olleilla huollon maanpuolustusjärjestöillä on toiminnan sisällön eroista huolimatta tarve tiivistää keskinäistä viestintää ja muuta yhteistyötä. Myös seminaarin jatkosta keskusteltiin ja seuraavan seminaarin teemaksi ehdotettiin mm. huoltovarmuutta.