Rauhantekemisen monta puolta

”Mitä rauhan tekeminen voisi tarkoittaa maailmassa, joka jälleen uskoo aseisiin?” kysyi dosentti Niko Huttunen saarnassaan Kauniaisten kirkossa, jossa tänä itsenäisyyspäivänä järjestettiin perinteinen Helsingin Seudun Reserviläispiirin jumalanpalvelus yhdessä Kauniaisten suomen- ja ruotsinkielisen seurakuntien kanssa.

Saarnan aiheena oli Jeesuksen sana: ”Autuaita ovat rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen” (Matt. 5:9). Huttusen mukaan rauhan tekeminen voidaan ymmärtää useammalla tavalla. ”Rauhantekijä” oli Jeesuksen aikana keisarien arvonimi, sillä keisarit synnyttivät rauhan kukistamalla sodassa vastustajansa.

Huttusen mukaan Jeesus ei kuitenkaan tarkoittanut keisarien luomaa rauhaa, mutta ei edustanut myöskään pasifistista kantaa. Jeesus esimerkiksi ylisti sadanpäällikön uskoa. Rauha voidaan ymmärtää myös vetäytymisenä hengelliseen todellisuuteen, mutta Huttusen mukaan se on yksinään liian suppea käsitys kristinuskosta

Usko edellyttää myös tekoja, kuten sana ”rauhantekijä” edellyttää. Tässä työssä on käytettävä kaikkia mahdollisia keinoja, joskus myös aseellisia. Huttunen lisäsi, että Lutherin mukaan jokaisen on edistettävä rauhaa oikealla ja sopivalla puheella. Näkemys on informaatiosodankäynnin aikana erittäin ajankohtainen.

Kaksikielisen jumalanpalveluksen jälkeen siirryttiin Kauniaisten sankarihaudoille. Sateisessa säässä Kauniaisten kaupunki, seurakunnat ja kansalaisjärjestöt laskivat seppeleensä. Helsingin Seudun Reserviläispiiri ry:n seppeleen laski piirin puheenjohtaja, Vääpelikillan jäsen Juha Parkkonen yhdessä kahden muun killan jäsenen kanssa. Suomen lipun johtamassa lippurivistössä mukana olivat myös piirin ja killan liput.

Lataa saarna PDF-tidostona

Nikolai Ylirotu
Tiedottaja

Palaa otsikoihin