Tiedotteet 2016
Vääpelikilta 20-vuotta ja muistikuvia matkan varrelta
Hyvät naiset ja herrat, herra eversti ja arvoisat kutsuvieraat. Tervetuloa ! Tänään juhlimme Vääpelikillan 20 vuotista taipaletta ja Vääpelikillan toimintaa vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä.
Minun nimeni on Juhani Keto-oja.
Tarkoitukseni on pintaraapaisuna muistella Vääpelikillan ensi askeleita eli toimintamme ensimmäistä 10 vuotta.
Vääpelikilta perustettiin Hangon Syndalenissa reserviläisten SM-ammuntojen yhteydessä 1996. Jolloin meitä MPK:n vääpelikurssin käyneitä oli muonittamassa kyseisiä kilpailuja.
Tuolloin meitä perustajia oli 13 innokasta perustajaa. Nykyään Vääpelikillan jäsenmäärä on hiukan yli 200 jäsentä, kun vastaavasti ensimmäisen toiminta vuoden jälkeen jäsenmäärä oli 36 jäsentä. Tunnetusti Vääpelikillan jäseneksi hyväksymisen säännöt ovat vaativat ja jäseneksi pääsemiseksi vaaditaan myös se, että armeija on käyty.
Ilman Soini Hyttisen armottoman kovaa panosta Vääpelikiltaa tuskin koskaan olisi perustettu, vaan perustamisajatus olisikin jäänyt vain haikeaksi toiveuneksi. Soini Hyttisen panos uuden yhdistyksen perustamiseen oli merkittävää, myös taloudellisesti. Soini Hyttinen käytti alkuvuosina paljon omia varojaan ja kekseliäisyyttään alkavan yhdistyksen toiminnan tukemiseen.
Heti perustamisen jälkeen Vääpelikillan tavoite ja tahtotila oli päästä puolustusvoimien ja MPK:n kanssa yhteistyöhön ja jossa myös onnistuttiin. Vääpelikillassa ryhdyttiin saman tien kouluttamaan reserviläisistä komppanian vääpeleitä MPK:n sotilaallisella kurssilla, ja näille vääpelikursseille myös puolustusvoimat käski reserviläisiä VEH- harjoituksena.
Vääpelikillan ensimmäinen Vääpelikurssi pidettiin 1998 Vuosaaren saunapirtin maastossa. Tämän vääpelikurssi johtajana toimi – kukas muu – kuin Soini Hyttinen. Ja tämänkin vääpelikurssin – kuten monen muunkin vääpelikurssin - erityisavustajana ja neuvonantajana toimi kapteeni evp. Juha E. Tetri.
Tavoitteena Vääpelikillassa oli myös se, että uudelle yhdistykselle pitää suunnitella ulkoiset tunnukset: kuten maastopukuun sopiva hihamerkki, lippu, yhdistyksen pöytästandaari, jota voidaan myös yhteistyökumppaneille myöntää.
Lisäksi Vääpelikillalle suunniteltiin myös oma ansiomerkki ”Vääpelikiltaristi”.
Vääpelikiltaristejä on myönnetty vuosittain 1-2 kpl. Vääpelikiltaristit myönnetään jäsenen merkittävistä ansioita Vääpelikillan hyväksi ja samalla jäsenyyden tulee olla kestänyt vähintään 7 vuotta.
Nämä kaikki ulkoiset tunnukset on suunnitellut Kari Kuronen. Tämä Santahamina on ollut myös Kari Kurosen työpaikka, kun hän toimi täällä aikanaan va. kersanttina.
Lisäksi tulee kertoa myös se, että Timo Syrjänotko toteutti ja kustansi Vääpelikillan hyväksi ”Vääpeli keittokirjan”, jossa on soppatykillä tehden yli 40 reseptiä 100 hengen muonittamiseen.
Vääpelikillan historiikissa n:o 2, vuosilta 2002-2006 Niko Huttunen kirjoittaa laajasti ”Sotavääpeleistä ja komppanian huollosta viime sodissa”. Varsinkin nuorempien jäsenten kannattaa tutustua tähän Niko Huttusen kirjoitukseen.
Vuosien saatossa Vääpelikillan puheenjohtajina ovat toimineet Markku Mikkonen, Kari Karjalainen, Tapani Sarvanti, Juha Parkkonen, Timo Syrjänotko ja Lassi Paavonkallio. Vastaavasti sihteereinä ovat toimineet: Jouko Ikonen, Teijo Junnola, Timo Tuomi ja toistamiseen Teijo Junnola.
Muonitukset: Vääpelikillan toimintaan kuuluu merkittävästi erilaisten muonitustilaisuuksien järjestäminen ja se myös on yhdistyksen tärkeä varainhankintamuoto. Suurimmat muonitustilaisuudet ovat olleet: osallistuminen Jukolan Viestin muonittamiseen 20.000 ruoka-annoksella, Kesäyön marssissa n. 600 marssijan muonittamista ja nyt toukokuussa Mäntsälässä n. 1000 Mopo-miesten muonittamista. Lisäksi Vääpelikilta toimi viime kesänä Porkkalan Evakkovaelluksen muonittaja. Tunnetusti Elisabeth Rehn toimi tämän tilaisuuden suojelijana ja hän oli hyvin kiinnostunut Vääpelikillan toiminnasta ja mieleenpainuvasti hän osallistui jopa hetken Vääpelikillan muonitustyöhönkin.
Vääpelikillan taloudesta: juuri perustetun yhdistyksen taloudellinen tila oli ensimmäisenä vuosikymmenenä hyvin hankala ja tukala, jolloin jouduttiin enemmän kuin usein tukeutumaan Soini Hyttisen kekseliäisyyteen ja taloudelliseen tukemiseen.
Toinen vuosikymmen on ollut taas taloudellisesti Lassi Paavonkallion aikaa ja hänen aikanaan Vääpelikillan talous ja taseet ovat kehittyneet vahvoiksi, joka myös mahdollistaa pitää nyt nämä Vääpelikillan 20-vuotisjuhlat.
Nyt minun on aika päättää muisteloni. Vääpelikillan ja omasta puolestani toivotan Teidät tervetulleiksi tähän 20-vuotisjuhlaan. Tervetuloa ! Toivon, että tästä illasta muodostuu Teille kaikille ikimuistoinen.