Killan kevätretki Tuusulan Ilmatorjuntamuseoon

Toistakymmentä vääpelikiltalaista teki perinteisen kevätretken 28.5.2017, jolloin vierailukohteena oli Tuusulan Hyrylässä sijaitseva Ilmatorjuntamuseo.

Toistakymmentä vääpelikiltalaista teki toukokuun lopulla kevätretken Tuusulan ilmatorjuntamuseoon. Kuvassa osa retkeläisistä.

Tällä kertaa museossa ei ollut erikseen järjestettyä opastusta, vaan kiltalaiset tutustuivat kokoelmiin omatoimisesti. Nähtävää paikalla riittikin, sillä museossa on kaksi suurta näyttelytilaa: Helsinki- ja Tuusula-hallit.

Helsinki-hallissa oli tarjolla sota-aikaa käsittelevä näyttely nimeltään Tulikasteesta torjuntavoittoihin. Tässä osiossa hallissa oli esillä muun muassa ilmavalvontatorni, johon kiltalaiset kipusivat tähystämään lentokoneita ja katsomaan näyttelyä uudesta perspektiivistä. Sodan arkeen päästiin eläytymään näytöillä pyörivien arkistofilmien ja kosketusnäytöllä selattavien sanomalehtien kautta.

Jatkosodan aikana Suomen ilmatorjuntajoukkojen ja ilmatorjuntatykistön johtajana toimi eversti Frans Helminen (1894–1957).

Tuusula-hallissa puolestaan oli esillä museon uusin näyttely on nimeltään Ilmatorjunta ensimmäisenä taistelussa. Kyseinen näyttely on ollut esillä reilun vuoden, sillä se avattiin 4.6.2016. Tämä näyttely esitteli kiltalaisille Suomen ilmatorjunnan kehitystä vuodesta 1925 nykypäivään asti – pääpaino oli koulutuksen muutoksissa ja asehankinnoissa.

Kylmän sodan aikaiset ohjushankinnat avasivat mielenkiintoisen ikkunan myös Suomen poliittiseen historiaan ja kansainvälisiin konflikteihin.

Ilmatorjuntamuseossa valtaosa näyttelyesineistä on sijoitettu pois vitriineistä reilusti näyttelyvieraiden katsottaviksi ja jopa kokeiltaviksi. Tässä ilmatorjunnan sotilasmestari esittelemässä it-kalustoa.

Samoin Tuusula-hallissa oli mahdollista tutustua Maalilennokit Suomessa 50 vuotta -valokuvanäyttelyyn, joka on esillä vielä heinäkuun puoliväliin saakka.

Näyttelykierroksen päätteeksi vääpelikiltalaiset nauttivat museokahvilassa kupposen kuumaa leivonnaisten kera. Moni kiltalainen teki museokaupassa myös maanpuolustushenkisiä ostoksia.

Helsingin kolme ankaraa pommitusyötä helmikuussa 1944 ovat saaneet Iltatorjuntamuseossa koskettavan näyttelynurkkauksen. Muun muassa näillä pommeilla puna-armeija yritti murskata Suomen pääkaupungin, muttei siinä onnistunut.

Ilmatorjuntamuseo sai alkunsa tasan 60 vuotta sitten, jolloin sen perustaminen alkoi Santahaminaan. Varsinaisesta myseosta ei kuitenkaan vielä tuolloin voinut puhua, sillä museo ei silloisessa muodossaan koskaan ollut avoinna yleisölle. Ilmatorjuntamuseon varsinaisena perustamispäivänä pidetään 29.7.1961.

Hyrylän varuskunta-alueella sijaitsevaan Kapteenin Puustelliin Ilmatorjuntamuseo avattiin 4.6.1969. Siitä lähtien museo on ollut avoinna kaikille.

Ilmatorjuntamuseon kokoelmiin kuuluu muun muassa tämä Bell P-39Q-15-BE Airacobra, joita puna-armeijan käytössä oli kaikkiaan 5700 koneen verran.

Puolustusministeriö nimitti Ilmatorjuntamuseon sotahistorialliseksi erikoismuseoksi tasan 30 vuotta sitten. Ensimmäinen oikea näyttelyhalli puolestaan valmistui vuonna 1996 ja toinen halli vuonna 2007.

Seuraavan kerran Ilmatorjuntamuseossa esitellään uusi näyttely Tuusula-päivänä 16.7.2017, jolloin vietetään Suomen sotilasperinteet -näyttelyn avajaisia. Ilmatorjuntamuseo on nykyisin myös Museokortti-kohde, joten kortin omistaja pääsee museoon maksutta.

Jatkosodan aikaiset rajut torjuntataistelut olivat sananmukaisesti ilmatorjunnan tulikoe. Ilmatorjunnan uroteoista on maalattu myös muutamia tauluja – tässä yksi niistä.

Palaa otsikoihin